Vantaan Minttukirkko

Ylösnousemuksen todisteet

Mitä teet, jos haluat todistaa kristinuskon vääräksi? Kristinuskon voi todistaa vääräksi todistamalla Kristuksen ylösnousemuksen vääräksi. Miksi? Koska kristinusko perustuu ylösnousemukseen. Ylösnousemuksen mukana kaatuisi koko kristinusko.


Tiedän, että on monia pastoreita ja tutkijoita, jotka väittävä olevansa kristittyjä, vaikka kieltävät ylösnousemuksen. Mutta Raamatun mukaan ylösnousemuksen kieltävä henkilö ei voi olla kristitty. Itse asiassa, jos ylösnousemusta ei tapahtunut, koko kristinuskoa ei ole olemassakaan. Yhtä hyödyllistä olisi elää elämänsä mielikuvitusystävän kanssa.

Apostoli Paavali sanoo hyvin selvästi 1. Kor. 15:17:

"Mutta jos Kristus ei ole herätetty niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne"

ja jatkaa sanoen

"Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat."

Näin ollen aiheemme tänä iltana on hyvin merkittävä. Nousiko Jeesus Kristus kuolleista? Toivon voivani osoittaa sinulle, että hän nousi. Kristinusko on järkevä usko. Sinun ei tarvitse hypätä pimeään hyväksyäksesi sen. Tämän puolesta on olemassa vahvoja todisteita.

Ennen kuin aloitamme minun täytyy tehdä selväksi, että Kristuksen ylösnousemus on historian tapahtuma. Se ei tapahtunut jossain mystisessä fantasiamaailmassa tai uskonnon historian erikoiskategorioissa. Se tapahtui juuri tässä todellisuudessa. Tapahtuma oli yhtä todellinen kuin se, että minä puhun tässä teille tänä iltana. Tämän vuoksi meidän pitäisi pyrkiä selvittämään sen todenperäisyyttä samalla tavoin kuin minkä tahansa muun historian tapahtuman, vaikkapa nuijasodan.

Historioitsijat päättelevät totuuden punnitsemalla todisteita. Nykyisin tavallisesti käytettävä metodi on "parhaan selityksen päätteleminen". William Lane Craig kuvaa tämän lähestymistavaksi, jolloin me:

"aloitamme niillä todisteilla, joita on saatavilla ja sen jälkeen päättelemme, mikä on paras tapa selittää nämä todisteet."

Toisin sanoen, meidän tulee hyväksyä tapahtuma historiallisena, jos se tarjoaa parhaan selityksen olemassa olevat todisteet huomioon ottaen.

Koska ylösnousemus on historian tapahtuma, meidän tulee suhtautua siihen samalla tavoin. Ja kun tutkimme niitä historiallisia tapahtumia, jotka liittyvät väitteeseen Kristuksen kuolleista nousemisesta, huomaamme, että ylösnousemus on tähän asti paras selitys olemassa oleville todisteille. Ei ole olemassa toista teoriaa, joka pystyisi likimainkaan selittämään kaikki tapahtumaan liittyvät todisteet. Siksi meidän tulisi hyväksyä se totuus, että Jeesus Kristus nousi kuolleista.

Haluan selventää myös toisen seikan ennen kuin alan todistaa, että ylösnousemus todella tapahtui. En nimittäin lähde siitä olettamuksesta, että Uusi testamentti on Jumalan inspiroima tai edes luotettava. Vaikka itse uskon näin olevan, aion perustaa esitykseni tänä iltana kolmeen totuuteen, jotka jopa kriittiset tutkijat1 myöntävät. Toisin sanoen, nämä totuudet ovat niin vahvoja, että sekä kristityt että ei-kristityt tutkijat hyväksyvät ne. Siksi jokaisen teorian tulee selittää tyydyttävästi nämä tiedot.

Kolme totuutta ovat:

   1. Joukko naisia löysi tyhjänä sen haudan, johon Jeesus oli haudattu ristiinnaulitsemista seuraavana sunnuntaina.
   2. Jeesuksen opetuslapsilla oli todellisia kokemuksia, jotka he tulkitsivat ylösnousseen Kristuksen ilmestymisiksi.
   3. Kristillinen seurakunta perustettiin ja se kasvoi opetuslasten saarnan tuloksena. Tämän saarnan keskipisteenä oli ylösnousemus.

Tyhjä hauta

Aluksi, mitkä ovat ne todisteet, jotka vahvistavat sen, että joukko naisia löysi Jeesuksen haudan tyhjänä ristiinnaulitsemista seuranneena sunnuntaina?

1) Ylösnousemusta saarnattiin samassa kaupungissa, jossa Jeesus oli juuri vähän aiemmin haudattu. Jeesuksen opetuslapset eivät menneet saarnaamaan ylösnousemusta jonnekin hämärään kaukaiseen paikkaan, missä kukaan ei olisi koskaan kuullutkaan Jeesuksesta. Sen sijaan he aloittivat saarnaamisen Jerusalemista - juuri siitä kaupungista, jossa Jeesus oli kuollut ja jossa hänet oli haudattu.

He eivät olisi voineet tehdä tätä, jos Jeesus olisi ollut edelleen haudassaan - kukaan ei olisi uskonut heitä. Kukaan ei olisi niin tyhmä, että uskoisi jonkun nousseen kuolleista, jos tämän ruumis olisi edelleen haudassa kaikkien nähtävänä. Kuten Paul Althaus kirjoittaa ylösnousemusjulistuksesta:

"(sitä) ei olisi voitu ylläpitää Jerusalemissa edes yhtä päivää, ei yhtä tuntia, jos tyhjä hauta ei olisi ollut kaikkien myöntämä fakta."

2) Juutalaisuuden varhaisimmat argumentit kristinuskoa vastaan myöntävät tyhjän haudan. Matteuksen evankeliumin jakeissa 28:11-15 viitataan juutalaisten yritykseen kiistää kristinusko sanomalla, että opetuslapset varastivat ruumiin. Tämä on merkittävää, koska se osoittaa, että juutalaiset eivät kiistäneet tyhjää hautaa. Sen sijaan "varastettu ruumis -teoria" myöntää sen merkittävän tosiasian, että hauta itse asiassa oli tyhjä.

Toledot Jesu, varhainen juutalainen kirjoituskokoelma, on toinen lähde, joka myöntää tämän. Se tunnustaa myös haudan tyhjäksi ja yrittää antaa vaihtoehtoisen selityksen. Meillä on lisäksi toiselta vuosisadalta kristityn ja juutalaisen väittely, jossa viitataan juutalaisten väitteeseen siitä, että ruumis varastettiin. On siis melko hyvin todistettavissa, että varhaiset juutalaiset myönsivät tyhjän haudan.

Miksi tämä on niin tärkeää? Muista, että juutalaiset vastustivat kristinuskoa. He olivat vihamielisiä todistajia. Tunnustaessaan tyhjän haudan he myönsivät sellaisen seikan, joka ei varmastikaan ollut heille eduksi. Miksi he näin ollen olisivat myöntäneet tyhjän haudan, elleivät todisteet sen puolesta olisi olleet kiistämättömän vahvat? Tohtori Paul Maier kutsuu tätä

"positiiviseksi todisteeksi, joka tulee vihamieliseltä lähteeltä. Jos jokin lähde myöntää seikan, joka on selvästi sille itselleen haitallinen, seikkaa voidaan pitää aitona."

3)Kertomus tyhjästä haudasta Markuksen evankeliumissa perustuu lähteeseen, joka juontaa juurensa viimeistään seitsemän vuoden päästä siitä tapahtumasta, josta se kertoo. Todistus tyhjästä haudasta on näin ollen liian varhainen ollakseen legenda. Tämä vahvistaa omalta osaltaan kertomuksen todenperäisyyden. Mitkä todisteet puhuvat tämän puolesta? Annan kaksi esimerkkiä. Saksalainen tutkija Rudolf Pesch huomauttaa, että tämä Markuksen käyttämä lähde ei koskaan mainitse ylipappia nimeltä.

"Tämä viittaa siihen, että ylipappi Kaifas, jonka tiedämme olleen siihen aikaan ylipappina, oli virassaan vielä silloin, kun kertomus alkoi levitä."

Sillä

"jos se olisi kirjoitettu Kaifaan kauden jälkeen, hänen nimensä olisi mainittu, jotta hänet olisi voitu erottaa silloisesta (kirjoitushetken) ylipapista. Mutta koska Kaifas oli ylipappina 18-37 jKr., tämä kertomus alkoi levitä viimeistään 37 jKr., eli seitsemän vuoden sisällä itse tapahtumista."

Kuten Michael Horton asian tiivistää. Pesch puolestaan väittää, että

"koska Paavalin ehtoollista koskeva traditio (kirjoitettu noin 56 jkr) (1.Kor 11) edellyttää Markuksen kertomuksen olemassaoloa, se antaa ymmärtää, että Markuksen lähde on peräisin aivan kristinuskon ensi vuosilta"

Näin ollen Markuksen käyttämä lähde on liian varhainen ollakseen legendaa.

4) Hautauskertomuksen historiallisuus tukee sitä tosiasiaa, että hauta oli tyhjä. Uuden testamentin tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että kyseinen hautauskertomus on yksi parhaiten todistettuja faktoja Jeesuksesta. Yksi syy tähän on se, että Joosef Arimatialainen mainitaan Jeesuksen hautaajaksi. Joosef oli juutalaisen Sanhedrinin jäsen. Sanhedrin oli eräänlainen juutalainen korkein oikeus.

Tämän hallitsijaluokan ihmiset olivat niin hyvin tunnettuja, että sen jäseniä ei olisi voitu keksiä tyhjästä. Tämä olisi osoittanut kristittyjen olevan huijareita. Näin ollen he eivät olisi voineet levittää kertomusta Jeesuksen hautaamisesta ellei se olisi ollut totta. Toisaalta, jos hautauskertomus olisi legendaa, voisi olettaa, että meillä olisi tiedossamme ristiriitaisia traditioita hautaamista koskien - mutta tällaisia traditioita ei ole olemassa.

Mutta miten Jeesuksen hautauskertomuksen luotettavuus vahvistaa sen, että hauta oli tyhjä? Hautauskertomus ja tyhjä hauta -kertomus liittyvät toisiinsa kieliopillisten ja lingvistisin sitein, mikä osoittaa, että ne ovat yhtä ja samaa kertomusta. Jos hautauskertomus on totta, on todennäköistä, että myös kertomus tyhjästä haudasta on totta. Jos taas hautauskertomus on totta, silloin kaikki tiesivät, minne Jeesus haudattiin.

Tämä olisi ollut ratkaiseva todistus varhaisia kristittyjä vastaan. Nimittäin jos hauta ei olisi ollut tyhjä, kaikki olisivat tienneet tämän ja opetuslapset olisi osoitettu huijareiksi, tai parhaassa tapauksessa hulluiksi.

5) Jeesuksen hautaa ei koskaan palvottu pyhänä paikkana. Tämä on huomattavaa, koska ensimmäisellä vuosisadalla oli tapana pystyttää pyhäkkö sen paikan päälle, jossa pyhän miehen luut olivat. Jeesuksen aikaan tällaisia paikkoja oli ainakin 50. Koska Jeesuksen haudalla ei harjoitettu tällaista palvontaa, se antaa ymmärtää, että Jeesuksen luut eivät olleet siellä.

6) Markuksen kertomus tyhjästä haudasta on yksinkertainen ja siitä puuttuu legendalle tyypilliset piirteet. Tämä tulee hyvin esiin, kun sitä verrataan Pietarin evankeliumiin, joka on peräisin noin vuodelta 125 jKr. Tässä legendassa juutalaiset johtajat, roomalaiset vartijat ja monet maaseudun ihmiset ovat kerääntyneet katsomaan ylösnousemusta. Kolme miestä tulee haudasta päät pilviä hipoen. Sitten haudasta tulee ulos puhuva risti! Tältä näyttää legenda ja huomaamme, ettei Markuksen evankeliumi sen enempää kuin muutkaan evankeliumit muistuta tällaista kerrontaa lainkaan.

7) Haudan löysivät naiset. Miksi tämä on niin merkittävää? Siksi, että ensimmäisellä vuosisadalla juutalaisessa yhteiskunnassa naisen todistusta pidettiin arvottomana. Kuten Craig toteaa:

"Jos kertomus tyhjästä haudasta olisi legenda, siinä tapauksessa haudan löytäjiksi olisi keksitty miesopetuslapset. Se seikka, että halveksitut naiset, joiden todistus oli arvoton, olivat tyhjän haudan päätodistajia, voidaan selittää ainoastaan sillä, että (halusit tai et) he todella olivat tyhjän haudan löytäjiä."

Koska todisteet tyhjän haudan puolesta ovat näin vahvat, suurin osa tutkijoista ei kiellä sitä. D.H. Van Daalen on sanonut:

"On äärettömän vaikeaa vastustaa tyhjää hautaa historiallisin perustein. Ne, jotka näin tekevät, tekevät sen teologisten tai filosofisten oletusten pohjalta."

Jakob Kremer, Ut:n tutkija, joka on erikoistunut ylösnousemuksen tutkimiseen on todennut:

"Nykyisin suurin osa exegeeteistä pitää Raamatun väitteitä tyhjästä haudasta luotettavina."

Kremer luettelee kaksikymmentäkahdesan tutkijaa perustellen näin fantastista väitettään.

Olen varma, että olet kuullut erilaisista teorioista, joilla on pyritty selittämään tyhjä hauta, kuten teoria ruumiin varastamisesta. Nykyisin kaikki varteenotettavat tutkijat kuitenkin nauravat näille teorioille. Itse asiassa niitä on pidetty kuolleina ja kumottuina jo melkein sadan vuoden ajan.

Juutalaisilla ja roomalaisilla ei olisi ollut motiivia varastaa ruumista - hehän halusivat tukahduttaa kristinuskon, eivät rohkaista sitä tarjoamalla sille ponnahduslaudaksi tyhjän haudan. Opetuslapsillakaan ei olisi ollut tähän motiivia. Heitä hakattiin, tapettiin ja vainottiin. Miksi kärsiä tämä kaikki tahallisen valheen tähden? Kukaan vakavastiotettava tutkija ei nykyisin kannata näitä teorioita. Miten kriitikot sitten selittävät tyhjän haudan. Craigin mukaan he

"ovat itse tunnustaneet, etteivät pysty tarjoamaan selitystä".

Jeesuksen tyhjälle haudalle ei yksinkertaisesti ole luonnollista selitystä, vaan paras selitys sille on juuri Jeesuksen ylösnousemus. Jos kiellämme ylösnousemuksen, meillä on käsissämme ratkaisematon mysteeri. Jeesuksen ylösnousemus ei ole ainoastaan paras selitys tyhjälle haudalle, vaan myös itse asiassa ainoa!

Ylösnousemusilmestykset

Seuraavaksi tulee todiste, jonka mukaan Jeesuksen opetuslapsilla oli todellisia kokemuksia jostakin, jonka he uskoivat olleen ylösnoussut Kristus. Tätä ei nykyisin yleensä kiistetä, koska käsissämme on alkuperäisten opetuslasten todistus siitä, että he näkivät Jeesuksen jälleen elävänä. Tämän uskominen ei edellytä edes luottamista evankeliumien luotettavuuteen. Ensimmäisen Korinttolaiskirjeen jakeissa 15:3-8 Paavali lainaa vanhaa uskontunnustusta, joka käsittelee Jeesuksen kuolemaa, hautaamista ja ylösnousemusilmestyksiä ja joka on paljon vanhempi kuin se kirje, johon Paavali on sen lainannut.

Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi, minkä itse oli saanut, että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan, ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista. Tämän jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle.

Kriittisten tutkijoiden keskuudessa on yleisesti tunnustettua, että Paavali sai tämän uskontunnustuksen Pietarilta ja Jaakobilta 3-5 vuotta ristiinnaulitsemisen jälkeen. Jos nyt Pietari ja Jaakob mainitaan tässä uskontunnustuksessa ja he ovat antaneet kyseisen tradition Paavalille, tätä voidaan pitää heidän omana todistuksenaan. Kuten juutalainen tutkija Pinchahs Lapide on sanonut:

"Tätä uskontunnustusta voidaan pitää silminnäkijälausuntona."

Se, että opetuslapset uskoivat nähneensä Jeesuksen, ei tietenkään tarkoita, että he todella näkivät hänet. On olemassa kolme mahdollista selitysvaihtoehtoa:

   1. He valehtelivat
   2. He näkivät hallusinaatioita
   3. He näkivät todella ylösnousseen Kristuksen

Mikä näistä vaihtoehdoista vaikuttaa todennäköisimmältä? Valehtelivatko he? Tämän näkökohdan mukaan opetuslapset tiesivät, että Jeesus ei todellisuudessa ollut noussut, vaan he keksivät kertomuksen ylösnousemuksesta. Mutta miksi 10 opetuslasta haluaa kuolla marttyyrina sen tähden, että he uskovat ylösnousemukseen? Ihmiset kuolevat usein sellaisen valheen tähden, jota he pitävät totena. Mutta tämän teorian mukaan, opetuslapset tiesivät sen, oliko Jeesus noussut kuolleista vai ei.

He eivät olisi valehdelleet sellaisen valheen vuoksi, jota he itse pitivät totena. He olisivat kuolleet sellaisen valheen vuoksi, jonka he tiesivät valheeksi. Kymmenen ihmistä ei antaisi henkeään sellaisen asian puolesta, jonka he tietäisivät valheeksi. Jos ajattelemme vaikka Watergate-juttua,2 voimmeko todella uskoa opetuslasten pystyneen kehittämään sellaisen valheen?

Koska teoria valehtelevista opetuslapsista on niin järjetön, voimme hyvin ymmärtää, miksi melkein kaikki tutkijat nykyisin myöntävät, jos eivät muuta, niin sen, että opetuslapset ainakin uskoivat Jeesuksen ilmestyneen heille. Mutta toisaalta me tiedämme, että johonkin asiaan uskominen ei sellaisenaan takaa, että asia on totta. Ehkä opetuslapset olivatkin väärässä ja näkivät hallusinaatioita eli harhanäkyjä?

Hallusinaatioteoria on kestämätön, koska se ei voi selittää ilmestyksien fyysistä luonnetta. Opetuslasten kerrotaan syöneen ja juoneen Jeesuksen kanssa ja myös koskettaneen häntä. Näin ei voida tehdä hallusinaation kanssa. Toiseksi, on erittäin epätodennäköistä, että heillä kaikilla olisi ollut sama hallusinaatio. Hallusinaatiot ovat hyvin yksilöllisiä, eivät kollektiivisia heijastumia. Kuvittele, että tulisin sisään huoneeseen ja sanoisin kaikille: "Enkö nähnytkin hienon unen viime yönä?"

Hallusinaatiot, kuten unetkin, eivät tavallisesti siirry tällä tavoin! Hallusinaatioteoria ei pysty selittämään myöskään Paavalin kääntymistä kolme vuotta myöhemmin. Toivoiko Paavali, kristittyjen vainooja, niin paljon näkevänsä ylösnousseen Kristuksen, että hänen mielensä kehitti tällaisen ilmestyksen? Ehkä kaikkein merkittävintä on, että hallusinaatioteoria ei voi selittää tyhjän haudan olemassaoloon liittyviä todisteita.

Koska opetuslapset eivät voineet valehdella tai vain nähdä hallusinaatioita, ainoa mahdollisuus on, että opetuslapset uskoivat nähneensä ylösnousseen Jeesuksen, koska he todella näkivät ylösnousseen Jeesuksen. Näin ollen ylösnousemusilmestykset ovat selitettävissä vain ylösnousemuksella. Jos hylkäämme ylösnousemuksen, meillä on käsissämme toinen selvittämätön mysteeri, ensin tyhjä hauta ja nyt ilmestykset.

Kristinuskon alkuperä

Kristillisen kirkon olemassaolo on vahva todiste ylösnousemuksesta. Miten niin? Koska jopa kaikkein skeptisimmätkin Uuden testamentin tutkijat myöntävät, että opetuslapset ainakin uskoivat Jeesuksen nousseen haudasta. Mutta kuinka selitämme tämän uskomuksen alkuperän? Vaihtoehtoja on kolme:

   1. Kristilliset vaikutteet
   2. Pakanavaikutteet
   3. Juutalaiset vaikutteet

Olisiko kyseinen usko voinut juontaa juurensa kristillisistä vaikutteista? Craig kirjoittaa:

"Koska usko ylösnousemukseen oli itsessään kristinuskon perusta, sitä on mahdotonta selittää kristinuskon myöhemmäksi tuotteeksi."

Jos opetuslapset keksivät sen, he olivat huijareita ja valehtelijoita - nämä vaihtoehdothan olemme jo osoittaneet vääriksi. Olemme myös osoittaneet, kuinka epätodennäköistä on, että he olisivat nähneet hallusinaatioita.

Entäpä pakanavaikutteet? Eikö usein huomauteta, että Kristinuskon syntyaikoihin oli olemassa monia myyttejä kuolevista ja heräävistä pelastajajumalista? Olisiko voinut käydä niin, että nämä myytit olisivat harhauttaneet opetuslapsia ja he olisivat omaksuneet ne omaan opetukseensa Kristuksen ylösnousemuksesta? Todellisuudessa tutkijat ovat hylänneet lähes yksimielisesti tämän teorian toisen maailmansodan jälkeen useasta syystä. Ensiksi, On osoitettu, että pakanamyyteillä ei ollut juurikaan vaikutusta ensimmäisen vuosisadan Palestiinassa.

Toiseksi, suurin osa lähteistä, joissa on näitä yhtäläisyyksiä, on ajoitettu nuoremmiksi kuin kristinusko. Kolmanneksi, suurin osa yhtäläisyyksistä on vain näennäisiä, eikä todellisia - tulosta huolimattomasta terminologiasta niiden taholta, jotka näitä ovat selittäneet. Esimerkiksi yksi kriitikko yritti aikanaan väittää, että seremonia, jossa tapettiin härkä ja annettiin veren tippua osanottajien päälle oli yhtäläinen kristittyjen ehtoollisaterian kanssa. Neljänneksi, ensimmäiset opetuslapset olivat juutalaisia, ja juutalainen ei olisi tullut ajatelleeksikaan muista uskonnoista lainaamista. He olivat varsin kiivaita uskossaan, että pakanauskonnot olivat Jumalan silmissä "kauhistus".

Myöskään juutalaiset vaikutteet eivät voi selittää uskoa ylösnousemukseen. Ensimmäisen vuosisadan juutalaisuudessa ei ollut sellaista käsitystä, jonka mukaan joku yksilö nousisi kuolleista kesken historian. Heidän käsityksensä mukaan jokainen herätettiin kuolleista aikojen lopussa. Näin ollen kesken historian kuolleista heräävä yksilö oli heille käsitteenä vieras. Juutalaisuus ei siis voinut "tuottaa" ylösnousemushypoteesia. Tämä on myös hyvä argumentti sitä käsitystä vastaan, että opetuslapset olisivat nähneet hallusinaatioita.

Psykologit voivat kertoa, että hallusinaatiot eivät sisällä mitään uutta. Tämä tarkoittaa sitä, että niissä ei voi olla mitään sellaista, mitä ei olisi jo aiemmin mielessä. Koska opetuslapset olivat juutalaisia, heillä ei ollut käsitystä kesken historian kuolleista heräävästä messiaasta. He eivät siis olisi koskaan nähneet hallusinaatiota ylösnousseesta Kristuksesta. Parhaimmillaankin he olisivat voineet nähdä hallusinaation, jossa Jeesus olisi otettu Elian lailla suoraan taivaaseen, mutta eivät koskaan hallusinaatiota ylösnousemuksesta. Näin huomaamme, että jos ylösnousemusta ei tapahtunut, meillä ei ole yhtään mahdollista tapaa selittää kristinuskon alkuperää. Meillä olisi käsissämme jo kolmas selvittämätön mysteeri.

Olemme käsitelleet kolmea itsenäisesti vahvistettua faktaa. Jos kiellämme ylösnousemuksen, meillä on käsissämme ainakin kolme selvittämätöntä mysteeriä. Mutta on olemassa paljon parempikin selitys kuin epämääräinen vetoaminen mysteeriin tai kaukaa haettu viittaus varastettuun ruumiiseen, hallusinaatioihin tai mysteeriuskontoihin.

Paras selitys on se, että Kristus todella nousi kuolleista. Vaikka ottaisimme jokaisen näistä faktoista yksitellen, meillä olisi kussakin riittävästi todistetta. Mutta kaikki nämä todisteet yhdessä tekevät ylösnousemuksesta vielä varmemmin vahvistetun tosiasian. Jos esimerkiksi kaksi näistä faktoista voitaisiin selittää, jäljelle jäisi kolmas fakta, joka vahvistaisi ylösnousemuksen.

Nämä kolme itsenäisesti vahvistettua tosiasiaa tekevät myös vaihtoehtoisista selitysmalleista vielä epätodennäköisempiä. Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että se selitys, jolla on laajin selityskyky, tulisi hyväksyä. Eli teoria, joka selittää eniten tosiasioita on todennäköisimmin totta. Ylösnousemus on ainoa hypoteesi, joka selittää kaikki todisteet. Jos kiellämme ylösnousemuksen, meidän täytyy kehittää kolme itsenäistä luonnollista selitystä, ei ainoastaan yhtä.

Sinun täytyisi esimerkiksi ehdottaa, että juutalaiset varastivat ruumiin, sitten opetuslapset näkivät hallusinaatioita ja sitten jokin pakanallinen mysteeriuskonto vaikutti heissä niin, että he keksivät ylösnousemuksen. Mutta olemme jo osoittaneet tällaisten teorioiden epätodennäköisyyden ja niiden yhdistäminen tekee asian vain vaikeammaksi. Kuten Gary Habermas on todennut:

"Kolmen epätodennäköisen teorian yhdistäminen ei luo todennäköistä selitystä. Itse asiassa se lisää epätodennäköisyysastetta. Aivan kuin laittaisi vuotavia sankoja päällekkäin toivoen, että ne tukkisivat toistensa vuodot. Tuloksena on vain märkä sotku."

Legenda

Ennekuin tutkimme lyhyesti ylösnousemuksen merkitystä, luomme silmäyksen ehkä tämän hetken suosituimpaan teoriaan ylösnousemusta vastaan. Tämän teorian mukaan ylösnousemus on legenda, joka kehittyi ajan mittaan. Olen käynyt laajaa keskustelua erään ateistin kanssa tästä aiheesta pienessä aikakauslehdessä nimeltä The Skeptical Review. Odotan edelleen häneltä hyvää argumenttia. Ne tosiasiat, jotka olemme tähän asti vahvistaneet, ovat riittäviä hyllyttämään ajatuksen legendasta.

1. Olemme nähneet, että todistus ylösnousemuksesta juontaa juurensa alkuperäisistä kokemuksista. Muistatko silminnäkijän uskontunnustuksen 1. Kor 15:ssä?
  
2. Kuinka myytti teoria selittää todisteet tyhjästä haudasta? Se on Pietarin ja Jaakobin ensikäden todistus. Ylösnousemususko ei siis ole voinut kehittyä aikaa myöten. Sen sijaan meillä on todistus niiltä ihmisiltä, jotka itse kokivat sen.
  
3. Myyttiteoria ei voi selittää Kristinuskon alkuperää. Olemme jo osoittaneet, että Kristuksen todellinen ylösnousemus on ainoa riittävä syy ylösnousemususkolle.
  
4. Myyttiteoria ei voi selittää Paavalin kääntymystä. Olisiko hän vakuuttunut myytistä? Hänen kääntymisensä tapahtui itse asiassa niin varhaisessa vaiheessa, että mikään myytti ei olisi voinut siihen mennessä edes vielä kehittyä. Miten sitten selitämme hänen kääntymyksensä? Uskallammeko syyttää häntä valehtelijaksi, kun hän väitti nähneensä ylösnousseen Kristuksen
  
5. Olemme nähneet, että kertomus tyhjästä haudasta Markuksen evankeliumissa on hyvin varhainen - korkeintaan seitsemän vuotta tapahtumasta. Tämä on liian lyhyt aika legendan kehittymiselle.
  
6. Olemme nähneet, että kertomuksessa tyhjästä haudasta ei ole klassisia merkkejä legendan kehittymisestä.
  
7. Kriittiset tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ylösnousemussanoma oli alkuseurakunnan saarnan perusta. Näin ollen se ei voi olla myöhemmän seurakunnan tuotetta.
  
8. On olemassa erittäin vahvoja todisteita sen puolesta, että evankeliumit ja Apostolien teot on kirjoitettu varsin varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi Apostolien teot eivät puhu mitään Paavalin kuolemasta, mikä tapahtui noin vuonna 64 jkr, tai Jerusalemin hävityksestä noin 70 jkr.

Koska sekä Jerusalem että Paavali ovat "avainpelaajia" Apostolien teoissa, olisi outoa, että tällaiset asiat jätettäisiin kertomatta. Paras selitys on mitä ilmeisemmin se, että Jerusalemin tuho ja Paavalin kuolema jätettiin pois, koska Apostolien teot kirjoitettiin ennen näitä tapahtumia.

Tämä tarkoittaa sitä, että Apostolien teot kirjoitettiin ennen vuotta 64 jkr, jolloin Paavali kuoli. Koska Apostolien teot on toinen osa Luukkaan kaksiosaista teosta ja Luukkaan evankeliumi kyseisen teoksen ensimmäinen osa, jälkimmäinen on kirjoitettu vielä aiemmin, ehkä 62 jkr.

Ja koska suurin osa tutkijoista pitää Markuksen evankeliumia vanhimpana evankeliumina, se olisi kirjoitettu vielä aiemmin, ehkä 50-luvun lopussa. Tämä tuo meidät jo kahdenkymmenen vuoden päähän itse tapahtumista, mikä ei ole riittävän pitkä aika, jotta legenda voisi kehittyä. Näin ollen legendateoria ei ole kovin uskottava.

Näiden todisteiden perusteella ylösnousemus on mielestäni paras selitys. Se selittää tyhjän haudan, ylösnousemusilmestykset ja kristillisen seurakunnan alkuperän. Mikään kilpaileva teoria ei pysty selittämään näitä kolmea tosiasiaa.

Itse asiassa mikään kilpaileva teoria ei pysty selittämään tyydyttävästi edes yhtä näistä kolmesta tosiasiasta. Näyttää siis siltä, että rationaalisen ihmisen on hyväksyttävä se tosiasia, että Jeesus Kristus nousi kuolleista.

Ylösnousemuksen merkitys

Eikö meidän tule kysyä itseltämme, mitä tämä merkitsee? Onko tämä vain yksi kuiva ja pölyinen pala historiaa ilman kiinnekohtaa meidän elämäämme? Uskon, että ylösnousemus on maailman tärkein totuus. Sillä on hyvin kauaskantoisia vaikutuksia elämäämme.

 1. Ylösnousemus todistaa, että ne väitteet, jotka Jeesus sanoi itsestään, ovat totta. Mitä Jeesus väitti? Hän väitti olevansa Jumala. Joku saattaa sanoa: "En usko hänen väittäneen olevansa Jumala, koska en uskon Raamattuun." Mutta, vaikka ottaisimme Raamatusta vain ne jakeet, joita skeptisetkin tutkijat pitävät aitoina, tulisimme silti siihen tulokseen, että Jeesus väitti olevansa Jumala.

Olen kirjoittanut tutkielman osoittaakseni tämän. Näin ollen on mahdotonta kiertää sitä tosiasiaa, että Jeesus väitti olevansa Jumala. Jos Jeesus olisi jäänyt hautaan, olisi typerää uskoa tähän väitteeseen. Mutta koska hän nousi kuolleista, olisi hullua olla uskomatta sitä. Ylösnousemus todistaa sen, mitä Jeesus sanoi itsestään - että hän on sekä Jumala että ihminen.
  
2. Oletko koskaan miettinyt, miksi Raamattuun tulisi ylipäätään uskoa? Onko olemassa hyvää syytä uskoa, että se on Jumalan inspiroima, vai onko se vain joukko mielenkiintoisia myyttejä ja legendoja? Jeesuksen ylösnousemus vastaa tähän kysymykseen. Jos Jeesus nousi kuolleista, se vahvistaa hänen väitteensä omasta jumaluudestaan. Hän puhuu ehdottomalla varmuudella ja lopullisella auktoriteetilla. Siksi sen, mitä Jeesus sanoo Raamatusta, täytyy olla totta.

Varmasti hyväksymme sellaisen todistuksen, jonka antaja nousee kuolleista ennemmin kuin jonkun skeptisen tutkijan näkemyksen, tutkijan, joka eräänä päivänä kuolee kykenemättä herättämään itseään kolmantena päivänä. Mitä Jeesus sanoi Raamatusta? Hän sanoi, että se on Jumalan inspiroima ja että se ei voi erehtyä. Hyväksyn Jeesuksen todistuksen merkittävämpänä kuin sen mitä ehkä haluaisin pitää totena tai mitä joku inhimillinen tutkija sanoo.

Siksi uskon Raamatun olevan Jumalan virheettömästi inspiroima. Älä huku monien skeptisten ja epäuskoisten teorioiden suohon Raamatun suhteen. Luota Jeesukseen - hän nousi kuolleista. Tämän tähden muista Uutta testamenttia lukiessasi, että se on Jumalan sanaa.
  
3. Monet ihmiset ovat hämmentyneitä, koska maailma on täynnä uskontoja. Ovatko ne kaikki Jumalasta? Lähemmin tarkasteltuna huomaamme, että ne kaikki eivät voi olla Jumalasta. Ne eivät voi kaikki olla totta samalla tavalla kuin 2+2 ei voi olla sekä 4 että
5. Kristinusko on esimerkiksi ainoa uskonto, joka pitää Jeesusta Jumalana. Kaikki muut uskonnot sanovat hänen olevan hyvä ihminen, mutta ei Jumala. Nämä molemmat näkemykset eivät voi olla totta. Joku on väärässä.

Kuinka tiedämme, mikä uskonto on oikea? Yksinkertaisella testillä: Mikä uskonto antaa parhaan todistuksen totuudestaan? Kristuksen ylösnousemuksen valossa uskon, että Kristinuskolla on parhaat todisteet totuusväitteensä puolesta. Jeesus on ainoa uskonnollinen johtaja, joka on noussut kuolleista. Kaikki muut uskonnolliset johtajat ovat yhä haudoissaan. Ketä uskoisit? Uskon, että vastaus on selvä: Jeesuksen ylösnousemus todistaa, että se, mitä hän sanoi on totta. Siksi meidän täytyy hyväksyä hänen väitteensä, jonka mukaan hän on ainoa tie Jumalan luokse:

"Minä olen tie, totuus, ja elämä, eikä kukaan tule Isän luokse muuta kuin minun kauttani."

4. Kristuksen ylösnousemus todistaa, että Jumala tulee tuomitsemaan maailman eräänä päivänä. Apostoli Paavali sanoi:

"Jumala tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus. Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän on siihen määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista."

Kristuksen ylösnousemus todistaa jotakin hyvin henkilökohtaista ja merkittävää meille kaikille - meidän tulee tehdä tili itsestämme pyhälle Jumalalle. Jos olemme rehellisiä itsellemme, meidän tulee myöntää, että emme pysty saavuttamaan hänen standardejaan. Olemme syntisiä ja siksi ansaitsemme hänen tuomionsa. Tämä johtaa meidät viidenteen kohtaan.

5. Kristuksen ylösnousemus tarjoaa aidon toivon ikuisesta elämästä. Miksi? Koska Jeesus sanoi, että luottamalla häneen saamme syntimme anteeksi ja siksi vältymme tuomiolta. Uusi testamentti ei vain kerro Jeesuksen nousseen kuolleista ja jätä meitä ihmettelemään, miksi hän näin teki. Se vastaa hänen tehneen niin, koska me olemme syntisiä. Ja koska me olemme tehneet syntiä, ansaitsemme Jumalan tuomion.

Jumala on vihainen meille, koska olemme hyökänneet hänen kunniaansa vastaan. Koska Jumala on oikeudenmukainen, hän ei voi katsoa syntejämme läpi sormien. Jonkun täytyy maksaa rangaistus meidän synneistämme. Hyvä uutinen on se, että Jumala rakkaudessaan tuli ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa maksakseen meidän syntivelkamme. Ristillä Jeesus kuoli niiden puolesta, jotka tulisivat uskomaan Häneen. Hän otti päälleen kuoleman, jonka me ansaitsimme. Apostoli Paavali sanoo

"Hänet annettiin meidän syntiemme tähden".

Mutta Paavali jatkaa sanoen

"Hänet herätettiin meidän vanhurskauttamiseksemme".

Paavali tarkoittaa, että Kristuksen ylösnousemus todistaa, että hän onnistui tehtävässään voittaa synti. Hänen ylösnousemuksensa todistaa, että hän on pelastaja, joka ei ainoastaan halua, vaan on myös kykenevä pelastamaan meidät Jumalan vihalta, joka on tulossa tuomiopäivänä. Se anteeksiantamus, jonka Jeesus kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan tarjoaa, annetaan niille, jotka luottavat Häneen saadakseen pelastuksen ja onnellisen tulevaisuuden.

6. Lopetan kuudenteen ylösnousemuksen merkitykseen. Raamattu sanoo, että Kristuksen ylösnousemus on esimerkki siitä, mitä tulee tapahtumaan niille, jotka uskovat Häneen. Toisin sanoen ne, jotka uskovat Kristukseen, tulevat nousemaan kuolleista kuten Kristuskin. Ylösnousemus todistaa, että ne jotka luottavat Kristukseen, eivät tule viettämään ikuisuuttaan puoli-inhimillisessä olemassaolon tilassa vain sieluissaan. Se todistaa, että meidän ruumiimme nousevat ylös eräänä päivänä. Kristuksen ylösnousemuksen tähden uskovat tulevat kokemaan ikuisesti kirkastetun sielun ja ruumiin tuottaman vapauden.

Yhteenvetona voimme todeta, että ylösnousemuksen puolesta on olemassa monia todisteita, jotka jopa kriittiset tutkijat hyväksyvät ja monta syytä, miksi on tärkeää uskoa ylösnousemukseen. Rohkaisen sinua pohtimaan näitä asioita, ja muista - Kristinusko on järkevää uskoa.

Kirjoittaja: Matt Perman

Alaviitteet

1) Kriittisellä tutkijalla ymmärretään jotakuinkin samaa kuin Suomessa ns. liberaaliteologilla. Kyseessä on siis Uuden testamentin tutkija, joka ei sitoudu mihinkään tunnustukseen. (suom. huom.)

2) 1970-luvulla tapahtunut skandaali, jossa presidentti Nixonin avustajat salakuuntelivat demokraattista puoluetta.

Lähde: (Evidence for the Resurrection http://www.geocities.com/Athens/Delphi/8449/res3.html)